Yli kaiken varottavan varjele sydämesi

...sillä sieltä elämä lähtee! Snl 4: 23

Jer 17: 9-10 Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen, kuka taitaa sen tuntea? Minä, Herra tutkin sydämen, koettelen munaskuut ja annan jokaiselle hänen vaelluksensa mukaan, hänen töittensä hedelmän mukaan.

Kun Pyhä Henki meissä tekee pyhittävää työtään ja alkaa paljastaa motiivejamme, ajatuksia, joiden parissa askaroimme luonnostaan päivittäin, saamme huomata, että päässämme saattaa liikkua yhtä ja toista, mikä ei kelpaa "julkisuuteen". Tällöin on helppo yhtyä Roomalaiskirje 3:12:n sanoihin: kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.

Jos emme valvo, annamme sijaa virikkeille, jotka voivat tulla vanhasta luonnostamme (lihasta) mielestä tai tunteistamme, vastustajamme saattaa ryhtyä "kaveriksemme" ja tuoda mitä merkillisimpiä valheita, joita alamme pitää totuuksina. Tämä taas johtaa kiusaukseen ja lopulta toimintaan, syntiin. (Jaak 1:15)

Gal 5: 16 Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Hengessä vaeltaessamme olemme tulleet siihen uskoon, jota Paavali julistaa Roomalaiskirjeessä elämän hengen laista. Se on vapauttanut meidät synnin ja kuoleman laista! (Rm 8:1-4). Katsomme Jeesukseen, siihen mitä olemme Hänessä. Uusi luomus meissä (2 kor 5:17) on yhtä synnitön kuin Jeesus, sillä olemme veriliiton kautta saaneet Hänen vanhurskautensa Hänen kannettuaan meidän syntimme. Halleluja, uudistumme Hänen kuvansa kaltaisuuteen! Isä rakastaa meitä, kun näkee Poikansa kuvan meissä. Saamme hyljätä ja jättää, ikäänkuin ohittaa sen, mikä niin helposti meidät kietoo, Voimme Jeesuksen nimessä käskeä paholaista väistymään. Jos joku syntiä tekeekin, meillä on Puolustaja Isän tykönä (1 Joh 2:1). Ja kun me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. 1Joh 1:9

Hyvä huomioida, että kiusaus ei ole synti, vaan se on kiusaus syntiin. Valinnastamme riippuu, mihin suuntaan kuljemme, ja tästä olemme sitten vastuussa. Jumalan armo on sitä, että Hän antaa tiedon ja voiman valita oikein. Silloinkaan, kun olemme valinneet väärin, Jumalan rakkaus on muuttumaton. Meidän on kuitenkin kaduttava syntiämme, ja antaa Jeesuksen veren puhdistaa, jolloin suhde Hänen kanssaan palautuu. 

Jumala on niin täynnä armoa ja rakkautta meitä kohtaan. Hän ei väsy, eikä nääny, ei kyllästy meihin, vaan janoaa kateuteen asti sitä henkeä, jonka Hän on pannut asumaan meihin.