Apostoli Paavalin kirje efesolaisille käsittelee luvussa viisi ohjeita perheelle, ja toteaa yhtäkkiä avioliittoa käsitellessään jakeessa 32: tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.
Itsekseni olen mietiskellyt usein, että tämän salaisuuden täytyy pitää sisällään sen lisäksi, että seurakuntaa verrataan avioliittoon, (kts myös ilm 19: 7)
Seurakunta on tietysti eräänlainen mysteeri ja salaisuus, sillä se koostuu uudestisyntyneistä uskovista. Uudestisyntyneet uskovat ovat avanneet sydämensä Jeesukselle Kristukselle ja saaneet vastaanottaa Pyhän Hengen. Tämä "salaisuus" on toistaiseksi maanpäällä kutsumassa ihmisiä sisälle pelastukseen ja Jumalan valtakuntaan.
Jeesus jätti apostoleilleen tehtävän levittää ilosanomaa ja koota uskovat yhteen seurakunnaksi.
Tiedät varmaan, jos haluat vaikkapa sahata rimasta 50 saman mittaista pätkää ja otat aina käyttöön viimeksi sahatun. Lopuksi vertaat alkuperäistä ja viimeksi sahattua keskenään, huomaat, että ero on melkoinen. Et saavuttanut toivottua tulosta.
Ajattelen, että näin on myös käynyt seurakunnan salaisuuden. Uusia näkemyksiä ja erilaisia tulkintoja on noussut, ja siten ollaan tultu ajautuneeksi etäälle alkuperäisestä. Seurakunnasta on tullut vähemmän voimallivallinen.
On selvää, että evankeliumi on levinnyt, olemme kuulleet ilosanoman, tulleet uskoon siinä yhteydessä ja sen raamatunopetuksen piirissä, mikä kulloinkin on ollut esillä. Tämä on hieno asia. Monet ovat kuitenkin jääneet totuttuihin tapoihin, ja tavat taas eivät anna sitä voimaa, mitä Pyhä Henki antaa. Tulee miettineeksi, millainen seurakunnan tulisi olla.
Ainakin sen tulisi olla rakennettu apostolien opetukselle. Ensimmäiset apostolit olivat kouluakäymättömiä , enimmäkseen kalastajia, lukuun ottamatta Paavalia, joka oli korkeasti jumaluusoppinut. Myöhemmin hän julistaa sen mitättömäksi.
Jotkut näkevät, ettei apostoleja enää tarvita, mutta niinpä seurakunnan kasvu on hiipunut. Puhutaan luopumuksesta! Kuitenkin seurakunta on elävä Kristuksen ruumis ja ensimmäinen esimerkki tulee Hänen toiminnastaan ja vaelluksestaan. Hän vaelsi ympäri tehden kaikkinaista hyvää ja parantaen sairaita.
Odotamme herätystä, mutta voiko jakaantunut , erimielinen Kristuksen seurakunta ottaa vastaan maailmassa kiusattuja , rääkkääntyneitä ja eksyneitä. Ei! Sen on palattava alkuperäiseen, alkuseurakunnan malliin, jossa toimivat kaikki Kristuksen asettamat palvelijat ja palvelutehtävät. Tämä salaisuus on suuri ja voimallinen! Kristus itse tunnisaa ja tunnustaa sen. Pyhä Henki toimii ja tekee ne teot, että ihmiset uskoisivat. Uskon että herätys odottaa aikaansa. Aikaa, jolloin kaikki ennallensa asetetaan. Tämä aika on käsillä, tapahtumassa. Todellinen yhteys on syntymässä, seurakunta puhdistuu, ja huutaa: Aamen, tule Herra Jeesus!
Haluan palata vielä seurakunnan rakenteeseen hiukan myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti