No meillähän on seurakunnat ja Raamatut! Näemme kuitenkin, että seurakunnatkin tahtovat vähän kuin siivota "likaiset asiat" ikäänkuin maton alle. Mistä tämä johtunee? Mielestäni parin tuhannen vuoden saatossa ihmisten mielipiteet ovat merkinneet enemmän kuin Jumalan. Olemme kuin lampaat, hakeudumme laumoihin, jotka tuoksuvat samanoloisilta, oppineet toinen toisiltamme, pitäytyneet mielipiteisiin ja opetuksiin tarkistamatta alkkuperäistä.
On myös nähtävillä Jumalan toiminta, joka kerta toisensa jälkeen yrittää palauttaa asioita alkuperäisiksi, onnistumatta osin, sillä Hän ei koskaan kävele yli meidän vapaan tahtomme. Kuitenkin Hän on Jumala, absoluuttinen totuus, ja me vajavaisia.
Nyt sitten mietteitäni vapautuspalvelusta! Korostan, että itsekin kuulun edellä mainitsemaani joukkoon, eli tietoni on vajavaista, mutta jotain kuitenkin 40 vuoden aikana takkiini tarttunut!
Pääpaholainen, Lusifer, kadotti asemansa korkeimpana kerubina ihastuttuaan kauneuteensa tarkoituksenaan nousta jumalaksi! Tämä oli siis ensimmäinen lankeaminen luomakunnassa. Mukana lankesi osa muuta taivaan joukkoa, joista muodostui saatanallinen hierarkia (ef 6) Nämä Aadam ja Eeva päästivät ihmisyyteen tottelemattomuuttaan, vaikka Jumala varoitti asettamalla Paratiisiin hyvän- ja pahantiedon puun.
Pidemmittä puheitta näemme, mihin ihmiskunta on synnin tähden ajautunut ja siinä avustavat nämä pahat, langenneet henkiolennot. Uskoon tulemisessa henkemme puhdistetaan, herätetään kuolleesta tilasta, ja meistä tulee uusia luomuksia Kristuksen sovitustyön tähden. Vanha elämämme kuolee, on kuollut Jeesuksen kanssa ristillä ja uusi nousee Pyhän Hengen ja Sanan kautta. Jatkamme elämää ikään kuin "kahden maan " kansalaisina!
Koemme edelleen sairauksia, lihamme heikkouden tähden saatamme langeta synteihin, ja ajatusmaailmamme ja asenteemme tarvitsevat uudistumista. Joskus saattaa olla monista yrityksistä ja parannuksen teosta huolimatta, että emme pääse vapaaksi. Silloin on hyvä, jos saamme ns. vapautuspalvelua, jolloin hengellisen auktoriteetin omaava, pastori tai sielunhoitaja käskee noiden demoneiden lähteä ja jättää asiaomainen rauhaan.
Paljon on keskustelua siitä, voiko uskovassa olla demoneita, riivaajia! Toinen kysymys on, missä ne sijaitsevat!
Siellä, missä Jeesus hallitseee, ei voi olla pahuuden henkiolentoja, koska hallitus on Hänellä, joka on Pyhä ja kaikkein suurin. Kuitenkin, siellä missä annamme valtaa pahalle, voimme avata ovea noille pimeyden olioille, jotka tahtovat pitää valtaa elämissämme. Saavat helpommin lankeamaan ja sairauksiakin voi tulla.
Jeesus vapautti ihmisiä maan päällä fyysisesti ollessaan. Vapautetut kokivat Jumalan voiman ja lähtivät seuraamaan Jeesusta uskoen Hänen olleen Jumalan Poika, luvattu Messias, Voideltu!
Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen, tilanne on hieman toinen kuin tuohon hetkeen: Uskovat saavat Pyhän Hengen ja auktoriteetin uskossa omistaa Jeesuksen antaman voiman. Voimme siis vapauttaa kärsiviä edelleen, kuten Jeesus teki.
Kun palaamme alkuperäiseen, ymmärrämme tämän ja nöyrästi tottelemme Raamatun ohjeita. Otamme huomioon uudenliiton opetuksen, vaikka juuremme ovatkin vanhanliiton uskossa.
Jeesus puhui paholaiselle, käski sen häipyä, kun esimerkiksi Pietari kävi neuvomaan Jeesusta. Huomioitavaa mielestäni kuitenkin on, että uudestisyntyminen ei vielä tuolloin ollut tapahtunut, vaan ymmärtääkseni se hetki oli, kun Jeesus ylönoustuaan puhalsi opetuslasten päälle sanoen: ottakaa Pyhä Henki. Helluntai toi lisää uuteen tilanteeseen!
On raskasta ajatella uskovana, että minussa olisi riivaajia. Jostain kautta ne voivat kuitenkin pitää otteessaan. Olemme henki, sielu ja keho, joten hengessämme ne eivät ole. Jos kuitenkin kuljetamme mukanamme asiaan kuulumattomia, niille tulee antaa lähtökäsky ja tietysti tehdä parannus, jos sellainen tarvitaan ja ylipäätään tarvitaankin. sielumme voi olla haavoilla vanhoista kokemuksista ja haavoihin tulee "pöpöjä".Tarvitsemme Jeesuksen veren puhdistamista ja parannuksen tekoa, lääkettä ja hoitoa, ei puoskarointia!
Miten palvelun tulisi tapahtua. Raamattu opettaa rakastamaan ja huomioimaan lähimmäisemme, oli hän missä tilassa tahansa. Kukaan ei ole siinä mielessä toisen yläpuolella, että olisi jotenkin arvokkaampi. Samassa kaaoksessa elämme syntiinlankeemuksen jälkeen, ja kukin meistä kohtaa tämän erilaisia seurauksia. Mikään vallan väline vapautuspalvelu ei suinkaan ole, eikä myöskään syy hylkäämiseen esimerkiksi.
Koska en ole teologi tai Raamattutieteilijä, olen aiempien opetusten ja suomenkielisen Raamatun ilmoituksen varassa. Luen kuitenkin niin,ettei UT.ssa ole sellaista tilannetta, että uudestisyntyneestä uskovasta olisi riivaajia ajettu. Esimerkit mitä löytyy, noita Simon ja tietäjähenki palvelijattaressa voidaan ymmärtää, että eivät olleet selvillä pelastuksesta. Ylipappi Skeuaan pojat eivät myöskään olleet suojattuja Jeesuksessa.
Kyseessähän on henkiolennot, jotka sitovat ihmisiä tavalla tai toisella, Lienee hankala määritellä niiden olin paikkaa ilman erottamisen armolahjaa. Ei voida esim. ennen uskoontuloa edeltäneen syntielämänkään perusteella arvella, mitkä henget vaivaavat.
Kaikkea on liikkeellä, Jeesus kehoittaa valvomaan ja oppia tuntemaan Raamatun ilmoitus, ettemme olisi alaikäisiä ja ettei meitä viskeltäisi kaikissa opin tuulissa ja eksytyksen kavalissa juonissa. Olemme matkalla taivaaseen, jos emme vain lankea pois Jeesuksesta. Toivoisin, että oppisimme keskustelemaan asioista rakentavasti, itseni mukaan lukien! Näyttää siltä, että samanmielisten on helpompi hyväksyä toisensa, toisin ajattelevia pidetään ehkä uhkana asemallemme. Olemme kaikki Jumalan kutsumia, meillä on erilaisia lahjoja ja siitä lähtökohdasta näemme elämän. Täydellisyys odottaa aikaansa ja täyttymystään!
