Tämä salaisuus on suuri

Apostoli Paavalin kirje efesolaisille käsittelee luvussa viisi ohjeita perheelle, ja toteaa yhtäkkiä avioliittoa käsitellessään jakeessa 32: tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.

Itsekseni olen mietiskellyt usein, että tämän salaisuuden täytyy pitää sisällään sen lisäksi, että seurakuntaa verrataan avioliittoon, (kts myös ilm 19: 7) 

Seurakunta on tietysti eräänlainen mysteeri ja salaisuus, sillä se koostuu uudestisyntyneistä uskovista. Uudestisyntyneet uskovat ovat avanneet sydämensä Jeesukselle Kristukselle ja saaneet vastaanottaa Pyhän Hengen. Tämä "salaisuus" on toistaiseksi maanpäällä  kutsumassa ihmisiä sisälle pelastukseen ja Jumalan valtakuntaan. 

Jeesus jätti apostoleilleen tehtävän levittää ilosanomaa ja koota uskovat yhteen seurakunnaksi. 

Tiedät varmaan, jos haluat vaikkapa sahata rimasta 50 saman mittaista pätkää ja otat aina käyttöön viimeksi sahatun. Lopuksi vertaat alkuperäistä ja viimeksi sahattua keskenään, huomaat, että ero on melkoinen. Et saavuttanut toivottua tulosta.

Ajattelen, että näin on myös käynyt seurakunnan salaisuuden. Uusia näkemyksiä ja erilaisia tulkintoja on noussut, ja siten ollaan tultu ajautuneeksi etäälle alkuperäisestä. Seurakunnasta on tullut vähemmän voimallivallinen.

On selvää, että evankeliumi on levinnyt, olemme kuulleet ilosanoman, tulleet uskoon siinä yhteydessä ja sen raamatunopetuksen piirissä, mikä kulloinkin on ollut esillä. Tämä on hieno asia. Monet ovat kuitenkin jääneet totuttuihin tapoihin, ja tavat taas eivät anna sitä voimaa, mitä Pyhä Henki antaa. Tulee miettineeksi, millainen seurakunnan tulisi olla.

Ainakin sen tulisi olla rakennettu apostolien opetukselle. Ensimmäiset apostolit olivat kouluakäymättömiä , enimmäkseen kalastajia, lukuun ottamatta Paavalia, joka oli korkeasti jumaluusoppinut. Myöhemmin hän julistaa sen mitättömäksi.

Jotkut näkevät, ettei apostoleja enää tarvita, mutta niinpä seurakunnan kasvu on hiipunut. Puhutaan luopumuksesta! Kuitenkin seurakunta on elävä Kristuksen ruumis ja ensimmäinen esimerkki tulee Hänen toiminnastaan ja vaelluksestaan. Hän vaelsi ympäri tehden kaikkinaista hyvää ja parantaen sairaita.

Odotamme herätystä, mutta voiko jakaantunut , erimielinen Kristuksen seurakunta ottaa vastaan maailmassa kiusattuja , rääkkääntyneitä ja eksyneitä. Ei! Sen on palattava alkuperäiseen, alkuseurakunnan malliin, jossa toimivat kaikki Kristuksen asettamat palvelijat ja palvelutehtävät. Tämä salaisuus on suuri ja voimallinen! Kristus itse tunnisaa ja tunnustaa sen. Pyhä Henki toimii ja tekee ne teot, että ihmiset uskoisivat. Uskon että herätys odottaa aikaansa. Aikaa, jolloin kaikki ennallensa asetetaan. Tämä aika on käsillä, tapahtumassa. Todellinen yhteys on syntymässä, seurakunta puhdistuu, ja huutaa: Aamen, tule Herra Jeesus!

Haluan palata vielä seurakunnan rakenteeseen hiukan myöhemmin.

Vertaus palvelijoille uskotuista talenteista

 Meille uskovina on kullekin annettu jonkin verran talentteja, isännän omaisuutta, joilla on tarkoitus harjoittaa liiketoimintaa. Vertauksen mukaan jollakin on viisi, jollakin kaksi, jollakin vain yksi. Mitä ne ovat tarkalleen? Uskon , jotkut syntyperäisiä, jotkut hengellisiä. Joka tapauksessa ne ovat Herralta saatua Herran omaisuutta. Herran bisneksessä on kyse ihmissieluista, joita tulisi voittaa Jumalan valtakuntaan. On siis kyse äärimmäisestä rakkaudesta, ettei kukaan hukkuisi iankaikkisesti. 

Miten on käytännössä? Minua huolestuttaa tuo yhden talentin haltijan toiminta! Hän nimittäin sanoi: "Minä tiesin, että sinä olet ankara mies!"

Ajattelenko ensinnäkin, että olen sopimaton hoitamaan Jumalan minulle asettamia tehtäviä? Olen tehnyt sitä ja tätä, enkä vieläkään ole tämän kummempi! Minä varmasti mokaan, eikä kukaan minua kuuntele! Nuo toiset ovat niin paljon kelvollisempia ja parempia, turha edes yrittää! Sitä paitsi, Jumala on ankara, ja odottaa täydellisyyttä. Onhan kirjoitettukin," olkaa täydelliset, sillä minä olen täydellinen". Kuka nyt tuohon pystyisi. Nuo toisetkin itseasiassa kuvittelevat olevansa täydellisiä, mutta jos näkisivät yhtä tarkasti, kuin minä näen, niin kyllä olisivat hiljaa! Eikö jo Jumalakin laita heitä tilille tuosta!

Mitäs Jumala tähän? "Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit, että minä niitän sieltä, minne en ole kylvänyt ja kokoan sieltä, mihin en ole siementä viskannut! Sinun olisi pitänyt jättää rahani rahanvaihtajille, niin että olisin tullessani saanut rahani takaisin korkoineen.

Yritys noudattaa lakia, ja olla itsessään täydellinen sitoo pelkoon, ahtauteen, kateuteen jne,  tai jopa laiskuuteen. Tai voi olla myös, että käyttää pelkoa tekosyynä laiskuuteen, mutta Jumala näkee motiivimme paremmin kuin me itsekään näemme.

Entä nuo muut? Olivatko he täydellisiä? Ei, mutta he olivat ymmärtäneet asiat hiukan toisin! Heidän käsityksensä Jumalasta oli toisenlainen. He tiesivät Jumalan lain ja täydellisyyden, mutta ymmärsivät myös Jumalan armon Jeesuksessa, että heille luetaan Jeesuksen täydellisyys ja vanhurskaus. Niinpä he tietoisena omasta kyvyttömyydestä keskittyivät toimimaan Herran talenteilla. Siinä olikin elämän sisältöä tarpeeksi, eikä aikaa jäänyt keskittyä ns. epäolennaiseen. Voima ja voitelu virtaa myös kaiken aikaa alkulähteestä, Pyhästä Hengestä.

Olen kuullut kerrottavan, että herätystä ja uskoa syntyy helpoiten siellä, missä evankeliumia ei ole vielä julistettu. Me, joilla on ollut etuoikeus kuulla evankeliumi useaankin kertaan, tulee kiusaus ryhtyä ajankuluksi spekuloimaan. mikä on oikein ja mikä väärin. Raamatun punainen lanka, alusta viimelehdille on: Jumala on rakkaus ja armahtaa meitä Jeesuksen ansion tähden. Hän tuli ihmiseksi sovittamaan meidät itsensä kanssa. Ihminen lankesi syntiin ja sai siitä kirouksen osakseen aina meidän päiviin asti. pahuus lisääntyy lisääntymistään, kunnes Jumala tekee siitä lopun. Meille lahjavanhurskaille on osa iankaikkisesti kirkkaudessa.

VIISI VIISASTA JA VIISI TYHMEMPÄÄ!

Matt 25:2-13 Vertaus kymmenestä morsiusneidosta

Vaikka sanotaan, ettei Jeesuksen vertauksia ehkä tarvitsisi niin kaikilta osin tulkita, tämä on yksi sellainen, josta olen kuullut hyvinkin "tarkkoja" selityksiä.  Jeesus esittää kertomuksensa juutalaisessa yhteisössä silloisen hääseremonian tunteville. Kyseessä ovat morsiusneidot, ei morsian. Kuitenkin heitä verrataan morsiameen. 

Toinen pohdintaa aiheuttava asia on lamput ja öljyastiat! Mitä Jeesus mahtoi lopulta tarkoittaa?

Itse tarkastelen asiaa seurakunnan näkökulmasta, koska elän sitä aikaa. Raamattu todistaa lain ja profeetat olleen Johannes Kastajaan saakka, siitä eteenpäin Jeesus tuli todistamaan Jumalan kuningaskunnasta (valtakunnasta suom. käännös)

  Huomioitavaa on myös, että Pyhä Henki vuodatettiin Helluntaina. Sitä ennen Jeesus kuoli, haudattiin, nousi kuolleista. Sen jälkeen puhalsi opetuslastensa päälle ja sanoi:  " ottakaa Pyhä Henki!"Pidän tätä opetuslasten uudestisyntymisen hetkenä ja helluntaita srk.n syntynä.

Sitten sanotaan jakeessa 6. Keskellä yötä kuului huuto: sulhanen saapuu! Menkää häntä vastaan! ja myöhemmin, ne, jotka olivat valmiit menivät häihin.

Usein kuulee joidenkin uskovien pelokkaina kyselevän: "olenko valmis?" Kysymys on kyllä tärkeä, mutta sen ei pitäisi uudesti syntynyttä ahdistaa!

Mieleen nousee kysymys, kuka sitten on morsian, ketkä morsiusneidot? Jonkin selityksen (en muista tietenkään missä) morsian on juutalainen messiaaninen srk. Ovatko morsiusneidot pakanasrk? Joku voisi vastata tähän.

Katolinen perinne, mukaan lukien luterilaisuus sanoo, että lapsikaste riittää! Protestanttinen opettaa uskoontuloa, uudestisyntymistä Helluntailaisuusja karismaatikot painottaa Pyhän Hengen kastetta ja omantunnon puhtautta.

Raamattu puhuu Kristuksen ruumiista, kehosta. Kyseessähän on nyt ketkä pelastuvat, tai ketkä Jeesus nostaa tuuliin ja pilviin! Vastaan sen ymmärryksen mukaan, mikä on tullut itselleni todeksi neljänä kymmenenä vuotena: Jeesus noutaa oman ruumiinsa  so. seurakunnan.

Kysyt ehkä, ketkä ovat valmiita, mitä jos minut vielä tuomitaan synnistä? Jotkut ajattelevat, että uskovien kasteen jälkeen seurataan Jeesusta ilman syntiä! Totta tämäkin:

 Jos me vaellamme valossa, niinkuin Hän on valossa, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen, hänen poikansa veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, me eksytämme itsemme eikä totuus ole meissä.

Jos tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sanomme, ettemme ole tehneet syntiä, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä. (1joh 1:7-10) Lisäksi 1piet 3:21 todistaa, ettei KASTE ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta.

Kasteessa toki uskoen haudataan vanha syntinen elämä, johon voidaan lukea kaikki ns. lihan teot, jotka ovat syntiä. Eikä tunnustaminenkaan poista syntiä vaan se, mitä Jeesus teki puolestamme ristillä. Hän kuoli kerta kaikkiaan kaikki meidän syntimme ikuisiksi ajoiksi!. Hyvä omatunto puhuu yhdessä Pyhän Hengen kanssa, että olemme Jumalan lapsia, emmekä joudu tuomittavaksi syntiemme tähden.  Mikä on jo tuomittu, ei voi tulla eteemme uudelleen! Ilman Jeesusta ihmiset joutuvat tekemään tiliä jokaisesta turhasta sanastakin!

Tuomiomme on palkka siitä, mitä olemme tehneet ajassa Jumalan valtakunnan hyväksi, edeltä valmistetut Jeesuksessa tehdyt hyvät työt , joista saamme bonuksena palkinnon ikuisesti! Älä pelkää, Usko ainoastaan!

Ei liehakoivin sanoin 16.2.2021

 Paavali muistelee kirjeessään Tessalonikan seurakunnan synnystä ja kääntymisestä epäjumalista. Hän mainitsee myös, että saivat ilon ahdinkoonsa uskoessaan evankeliumin, mikä oli julistettu voimassa! Evankeliumin voima, eli ihmeet ja merkit Pyhässä Hengessä vaikuttivat, vaikka Paavali tuli Filippin vankilasta ja mainitsee myös olleensa pahoipidelty.

Inhimillisesti voisi olettaa juurikin päinvastaista, mutta tästä nähdään, kuinka varma ja vakaa Paavali oli antautuneena tehtäväänsä.

Erityisesti minua puhuttelee, ettei hän esiintynyt imarrellen (38 käännös: liehakoiden) yrittäen saada kunnioitusta tai voittoa, vaikka olisikin voinut käyttää Apostoli lle kuuluvaa arvonantoa. Sensijaan kertoo olleensa lempeä, kuin imettävä äiti.

1.Tessalonikalaiskirje:

2:1 Tiedättehän itsekin, veljet, ettei tulomme teidän tykönne ollut turha;
2:2 vaan, vaikka me ennen, niinkuin tiedätte, olimme kärsineet Filippissä ja meitä siellä oli pahoin pidelty, oli meillä kuitenkin Jumalassamme rohkeutta puhua teille Jumalan evankeliumia, suuressa kilvoituksessa. >> Jakeen lisätiedot
2:3 Sillä meidän kehoituspuheemme ei lähde eksymyksestä eikä epäpuhtaasta mielestä eikä ole kavaluudessa puhuttua;
2:4 vaan niinkuin Jumala on katsonut meidän kelpaavan siihen, että meille uskottiin evankeliumi, niin me puhumme, emme, niinkuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meidän sydämemme.
2:5 Sillä me emme koskaan ole liikkuneet liehakoivin sanoin, sen te tiedätte, emmekä millään tekosyyllä voittoa ahnehtineet; Jumala on todistajamme,
2:6 emmekä ole etsineet kunniaa ihmisiltä, emme teiltä emmekä muilta,
2:7 vaikka me Kristuksen apostoleina olisimme voineet vaatia arvonantoa; vaan me olimme lempeät teidän keskuudessanne, niinkuin imettävä äiti, joka vaalii lapsiansa;
2:8 niin mekin, teitä hellien, halusimme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan evankeliumia, vaan oman henkemmekin, sillä te olitte meille rakkaiksi tulleet

Seurakunnalla mahdollisuus vaikuttaa maailman tapahtumiin 20.2.2021

 2.Tessalonikalaiskirje:

2:1 Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet,
2:2 ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikään kuin Herran päivä jo olisi käsissä.
2:3 Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,
2:4 tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.
2:5 Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille?
2:6 Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy.
2:7 Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, 
2:8 niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,
2:9 tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä
2:10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.

Maailmassa vaikuttaa voima, joka estää antikristusta tulemasta esiin, se on seurakunta.

Eli voimme rukouksin vaikuttaa niin kauan kuin olemme täällä. Edellisessä luvussa kerrotaan, että srk. "temmataan" pois, sen jälkeen pahuudelle ei ole enää estettä.

Laittomuuden ihmisellä tarkoitetaan Antikristusta, jonka Jumala sallii hallitsemaan tietyn aikaa. Uskon Raamatun opetuksen mukaan, että seurakunta ei ole silloin täällä, vaan juurikin ne , jotka eivät ottaneet rakkautta, armoa Jeesuksessa vastaan, vaan seurasivat maailman oppeja ja siten tahtomattaankin valheessa. Myös juutalaiset, jotka eivät tunnistaneet Jeesusta Messiaakseen jäävät tuohon aikaan.

Tämä tempaus asia sai aikoinaan minut heräämään. Olin tullut Jumalatietoiseksi jo lapsuudesta, mutta herkistynyt näille asioille. Ymmärsin, että en olisi mukana heidän joukossaan, jotka lähtevät täältä "Herraa Jeesusta vastaan yläilmoihin"! Siitä alkoi etsintäni! Etsin totuutta! En käynyt missään hengellisissä tilaisuuksissa, mutta postiluukusta alkoi tulla useaan kertaan lehtisiä, joista löysin kysymyksiini vastauksia. Soitin mm äidilleni, kertoakseni etsinnästäni, mutta lisäsin, että olen aivan kunnossa mieleltäni. Ajattelin näet, että onkohan tämä äidin mielestä häpeällistä. Eli uskoontuloni oli prosessi, jonka Jumala itse sai aikaan.

Mietin, häpeämmekö evankeliumia, vaikka se on Jumalan voima, itse kullekin pelastukseksi. Olen kirjoittanut facebookissa ja miettinyt itsekin , onko se sopivaa puhua yhtä radikaalisti, kuin Raamattu asiat ilmaisee. Toisekseen ihmetellyt, miten vähän saanut vastakaikua tai keskustelua uskovien taholta.

Häpeämmekö siis evankeliumia? Haluammeko ...

Jeesuskin ajoi ulos riivaajia!

Nykyään törmää seurakunnissa ja hengellisissä yhteyksissä sanaan vapautuspalvelu! Jeesuskin teki vapautuspalvelua ja antoi opetuslapsilleenkin ohjeen, ei vaan käskyn! "Parantakaa sairaita, ajakaa ulos riivaajia, herättäkää kuolleita. Niinkuin tiedämme, nämä asiat ovat hakusessa tämän päivän opetuslapsilta, ajattelemme elävämme yhteiskunnissa, joista riivaajat, demonit ovat kadonneet tai että terveyspuolen ihmiset hoitavat tälläiset asiat! Hengelliset asiat kuitenkin täytyy hengellisillä tavoilla.

No meillähän on seurakunnat ja Raamatut! Näemme kuitenkin, että seurakunnatkin tahtovat vähän kuin siivota "likaiset asiat" ikäänkuin maton alle. Mistä tämä johtunee? Mielestäni parin tuhannen vuoden saatossa ihmisten mielipiteet ovat merkinneet enemmän kuin Jumalan. Olemme kuin lampaat, hakeudumme laumoihin, jotka tuoksuvat samanoloisilta, oppineet toinen toisiltamme, pitäytyneet mielipiteisiin ja opetuksiin tarkistamatta alkkuperäistä.

On myös nähtävillä Jumalan toiminta, joka kerta toisensa jälkeen yrittää palauttaa asioita alkuperäisiksi, onnistumatta osin, sillä Hän ei koskaan kävele yli meidän vapaan tahtomme. Kuitenkin Hän on Jumala, absoluuttinen totuus, ja me vajavaisia. 

Nyt sitten mietteitäni vapautuspalvelusta! Korostan, että itsekin kuulun edellä mainitsemaani joukkoon, eli tietoni on vajavaista, mutta jotain kuitenkin 40 vuoden aikana takkiini tarttunut!

Pääpaholainen, Lusifer, kadotti asemansa korkeimpana kerubina ihastuttuaan kauneuteensa  tarkoituksenaan nousta jumalaksi! Tämä oli siis ensimmäinen lankeaminen luomakunnassa. Mukana lankesi osa muuta taivaan joukkoa, joista muodostui saatanallinen hierarkia (ef 6) Nämä Aadam ja Eeva päästivät ihmisyyteen tottelemattomuuttaan, vaikka Jumala varoitti asettamalla Paratiisiin hyvän- ja pahantiedon puun.

Pidemmittä puheitta näemme, mihin ihmiskunta on synnin tähden ajautunut ja siinä avustavat nämä pahat, langenneet henkiolennot. Uskoon tulemisessa henkemme puhdistetaan, herätetään kuolleesta tilasta, ja meistä tulee uusia luomuksia Kristuksen sovitustyön tähden. Vanha elämämme kuolee, on kuollut Jeesuksen kanssa ristillä ja uusi nousee Pyhän Hengen ja Sanan kautta. Jatkamme elämää ikään kuin "kahden maan " kansalaisina!

Koemme edelleen sairauksia, lihamme heikkouden tähden saatamme langeta synteihin, ja ajatusmaailmamme ja asenteemme tarvitsevat uudistumista. Joskus saattaa olla monista yrityksistä ja parannuksen teosta huolimatta, että emme pääse vapaaksi. Silloin on hyvä, jos saamme ns. vapautuspalvelua, jolloin hengellisen auktoriteetin omaava, pastori tai sielunhoitaja käskee noiden demoneiden lähteä ja jättää asiaomainen rauhaan.

Paljon on keskustelua siitä, voiko uskovassa olla demoneita, riivaajia! Toinen kysymys on, missä ne sijaitsevat!

Siellä, missä Jeesus hallitseee, ei voi olla pahuuden henkiolentoja, koska hallitus on Hänellä, joka on Pyhä ja kaikkein suurin. Kuitenkin, siellä missä annamme valtaa pahalle, voimme avata ovea noille pimeyden olioille, jotka tahtovat pitää valtaa elämissämme. Saavat helpommin lankeamaan ja sairauksiakin voi tulla.

Jeesus vapautti ihmisiä maan päällä fyysisesti ollessaan. Vapautetut kokivat Jumalan voiman ja lähtivät seuraamaan Jeesusta uskoen Hänen olleen Jumalan Poika, luvattu Messias, Voideltu! 

Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen, tilanne on hieman toinen kuin tuohon hetkeen: Uskovat saavat Pyhän Hengen ja auktoriteetin uskossa omistaa Jeesuksen antaman voiman. Voimme siis vapauttaa kärsiviä edelleen, kuten Jeesus teki.

Kun palaamme alkuperäiseen, ymmärrämme tämän ja nöyrästi tottelemme Raamatun ohjeita. Otamme huomioon uudenliiton opetuksen, vaikka juuremme ovatkin vanhanliiton uskossa.

Jeesus puhui paholaiselle, käski sen häipyä, kun esimerkiksi Pietari kävi neuvomaan Jeesusta. Huomioitavaa mielestäni kuitenkin on, että uudestisyntyminen ei vielä tuolloin ollut tapahtunut, vaan ymmärtääkseni se hetki oli, kun Jeesus ylönoustuaan puhalsi opetuslasten päälle sanoen: ottakaa Pyhä Henki. Helluntai toi lisää uuteen tilanteeseen!

On raskasta ajatella uskovana, että minussa olisi riivaajia. Jostain kautta ne voivat kuitenkin pitää otteessaan. Olemme henki, sielu ja keho, joten hengessämme ne eivät ole. Jos kuitenkin kuljetamme mukanamme asiaan kuulumattomia, niille tulee antaa lähtökäsky ja tietysti tehdä parannus, jos sellainen tarvitaan ja ylipäätään tarvitaankin. sielumme voi olla haavoilla vanhoista kokemuksista ja haavoihin tulee "pöpöjä".Tarvitsemme Jeesuksen veren puhdistamista ja parannuksen tekoa, lääkettä ja hoitoa, ei puoskarointia!

Miten palvelun tulisi tapahtua. Raamattu opettaa rakastamaan ja huomioimaan lähimmäisemme, oli hän missä tilassa tahansa. Kukaan ei ole siinä mielessä toisen yläpuolella, että olisi jotenkin arvokkaampi. Samassa kaaoksessa elämme syntiinlankeemuksen jälkeen, ja kukin meistä kohtaa tämän erilaisia seurauksia. Mikään vallan väline vapautuspalvelu ei suinkaan ole, eikä myöskään syy hylkäämiseen esimerkiksi. 

Koska en ole teologi tai Raamattutieteilijä, olen aiempien opetusten ja suomenkielisen Raamatun ilmoituksen varassa. Luen kuitenkin niin,ettei UT.ssa ole sellaista tilannetta, että uudestisyntyneestä uskovasta olisi riivaajia ajettu. Esimerkit mitä löytyy, noita Simon ja tietäjähenki palvelijattaressa voidaan ymmärtää, että eivät olleet selvillä pelastuksesta. Ylipappi Skeuaan pojat eivät myöskään olleet suojattuja Jeesuksessa.

Kyseessähän on henkiolennot, jotka sitovat ihmisiä tavalla tai toisella, Lienee hankala määritellä niiden olin paikkaa ilman erottamisen armolahjaa. Ei voida esim. ennen uskoontuloa edeltäneen syntielämänkään perusteella arvella, mitkä henget vaivaavat. 

Kaikkea on liikkeellä, Jeesus kehoittaa valvomaan ja oppia tuntemaan Raamatun ilmoitus, ettemme olisi alaikäisiä ja ettei meitä viskeltäisi kaikissa opin tuulissa ja eksytyksen kavalissa juonissa. Olemme matkalla taivaaseen, jos emme vain lankea pois Jeesuksesta. Toivoisin, että oppisimme keskustelemaan asioista rakentavasti, itseni mukaan lukien! Näyttää siltä, että samanmielisten on helpompi hyväksyä toisensa, toisin ajattelevia pidetään ehkä uhkana asemallemme. Olemme kaikki Jumalan kutsumia, meillä on erilaisia lahjoja ja siitä lähtökohdasta näemme elämän. Täydellisyys odottaa aikaansa ja täyttymystään! 

Apua, mikrosiru tulee, oletko valmis!

 Eräs ystävä kertoi joutuneensa nolatuksi "iltanuotiolla", kahvitauolla työpaikallaan. Vertasi tunteeseen, joka Pietarilla oli istuskellessaan "vakoilemassa", kuinka Jeesuksen käy syyttäjiensä edessä. "Etkös sinäkin kuulu siihen porukkaan", saattaa vetää ns. maton alta. Ennenkuin ehtii laskemaan kymmeneen, voi valita puolens!.

Tulin ajatelleeksi, että todella rankka tunne olla vähemmistössä sellaisessa yhteisössä, jossa järki ja viisaus näyttelevät suurinta roolia. Mites, jos sattuu olemaan vielä samaa mieltä muiden älykköjen kanssa?  Eniten joutuu häpeämään " hörhöjä", jotka enimmäkseen uskovat, mitä Raamattuun on kirjoitettu. Karismaatikot, tuntuvat leijailevan toden ja harhan välimailla, älkää uskoko heitä! Onhan todennettu viisaiden toimesta, ettei mitään "salaliittoteoriaa"ole olemassa , eikä sitä pidä uskoa! Tämä oli siis sarkasmin keinoin ilmaistu.

Kyse on siis näkemyserosta, mikä maailamalla kuohuttaa kristittyjen keskuudessa. Monet merkit viittavat aikaan, joka ennustaa Jeesuksen paluuta seurakunnalle, morsiamelleen. Jos tuokin tulee puheeksi kahvihuoneessa, puna voi nousta poskille. Ja tietenkin useimmat uskovat vain Jeesuksen näkyvään paluuseen maanpäälle, jolloin kansakunnat parkuvat sodan kiroissa.

Mitä tarkoittaa: "Rauha, rauha, ei mitään hätää?" Olemmeko tuudittautuneet uskomaan, että tämä nimellinen maailman rauha kestää iankaiken. 

Olisiko kyse myös "antikristuksen rauhasta", joka maailmalle annetaan hetkeksi hänen toimestaan sitten kun seurakunta on poissa.

Mikä on peruste sille, että ko mikrosiru asennetaan ihmiseen vain luvan perästä. Eikö ole enemmänkin syytä olettaa vanhan käärmeen kieroiluun? Kysyn vaan, enempää kantaa ottamatta!

Raamatustamme löytyy "mysteereitä", joihin emme saa tyhjentävää vastaust, On ilmeistä, että tämä on jätetty tarkoituksella, että etsisimme Herraa Jeesusta itseään, emmekä esim. absoluuttista totuutta. Hän kehoitti meitä valvomaan, sillä emme tiedä määräajoista ja hetkistä muuta kuin viitteitä. Tärkeintä on siis pitää kiinni läheisestä suhteesta Herraan, siten valvoa ja pitää asiat oikeassa tärkeysjärjestyksessä.

Luukas9: 26 Joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika häpeää, kun hän tulee kirkkaudessaan ja Isän ja pyhien enkelien kirkkaudessa.